Tänään lenkillä Esa otti tälläisen kuvan kun käskin sitä. Eihän sitä voinut olla ottamattakaan! :)
Esa took this picture today when I told him to. I couldn't do without either! :)


Esan lähdettyä jo töihin (pitkästä aikaa ja yövuoroon...) kävimme koirien kanssa lenkillä. Kotiovelle tullessa tien takana metsässä kulki naapurin isot mustat koirat, joita Foxy jäi seuraamaan. Kun olimme jo tulleet sisälle alkoi pihalta kuulumaan keskustelua ja Foxy alkoi murhatelemaan niille. Ei se ole ennen, tuhahdellut enintään. Nyt se ihan kuuluvasti murahti/haukahti. Kielsin sitä useamman kerran ja senkin jälkeen se vielä tuhahteli pitkän aikaa. Käytiin pihallakin katsomassa, ettei siellä mitään niin pelottavaa ole - puhujat olivat jo aikaa sitten menneet. Tuhahtelu jatkui siltikin ja nyt se makaa tuossa sängyllä aivan avoimen ikkunan vieressä hyvin tarkkana eikä malta ollenkaan pistää levolle. Tästäkö se sitten alkaa, vahtikoiran ura... Ja me kun jo luultiin, että oltiin saatu haukkumaton parson.

After Esa left for work (after 10 days of a break and straight into a night shift...) I went for a walk with the dogs. When reaching home, in the forest behind the street two big black dogs from the neighbourhood were taking a walk with their owners and Foxy was really interested in them. After we had gotten inside she heard voices outside - and she barked at them or  maybe it was closer to a growl. Earlier she has at the utmost puffed a little, now she was actually making little barks. I told her not to couple of times and even after that, she continued with audible puffing. We went outside to see there's no one there anymore but she insisted and now she's laying on our bed close to the window and obviously unable to relax.

So is this when her watch dogs career begins? And we had thought we got a non-barking dog...