Ei ne korvat pysy nätisti vaikka niitä teippaa... Sen verran varmaan niitä kuitenkin teippaillaan, että laitetaan muutamaksi päiväkse ennen näyttelyitä - huijataan tuomareita (kaikille tuomareille vain tiedoksi, koska niitähän pilvin pimein lukee tätä blogia), mutta ei niitäkään huijata kuin sen 5 minuuttia enimmillään ja hyvin todennäköisesti vielä paljon vähemmän aikaa. :)

They won't settle despite the taping. So we will give it up and tape only before the dog shows to cheat the judges. :) But it won't cheat for more than 5 minutes, max. :)

Jos korvien vaan antaa olla niin ne on usein näin If just let be, they're often like this:
1233905.jpg

Joskus taas näin hyvin, mutta viimeistään sitten kun niitä vähän hieroo. Sometimes like this, but not later than you give them a massage :
1233906.jpg

Olen nyt kahtena päivänä käyttänyt Foxyn yksin lenkillä. Ja aina se on yhtä arka. Tämä on siis seurausta siitä, että Foxy pääsee hyvin harvoin yksin lenkille. Jonkun matkaa se saattaa juoksennella ja nuuskutella ihan normaalisti, kunnes sitten häntä laskee alas ja aletaan vilkuilemaan ja pysähtelemään. Ja sitä sitten kotiin saakka... Aloitin nämä yksin kävelyt alunperin sen takia, että opettaisin Foxylle vihdoin ja viimein, kuinka kävellä nätisti hihnassa. Olen nykyisin käyttänyt koiria paljon yksin ulkona, eikä kahden koiran kanssa kävellessä voi oikein opettaa toista menemään nätisti, vaikka Opa onkin tosin kärsivällinen pysähtymisien ja hihnasta nyppäyksien kanssa. Se vain luulee, että itse kävelee huonosti. :( Nyt siis aion todellakin jatkaa näitä yksin lenkkeilyjä, jospa tyttö siitä rohkaistuisi kun huomaa ettei mitään pelättävää ole ja jospas se hihnassa kävelykin alkaisi hiljalleen toimimaan... Nyt kun tulee taas palkkaakin kun ei ole Opa toisessa kädessä. Opa myös silmin nähden nauttii siitä ettei Foxy ole mukana. :) Se kirmaa metsässä kuin villikauris!! ;P Ja välillä meinaa kirmata vähän liian kauaskin...

Esa alkoi opettamaan Foxylle uutta temppua, joka on oikeasti myös hyödyllinen. Opetin itse Esalle erään erittäin epähyödyllisen ja rasittavan tavan pyöritellä sormusta sormien välissä. Ja nyt se ei pääse siitä tavasta eroon. Tässä yksi päivä se sormus sitten katosi, kun se tippui taas lattialle, mutta ei löytynytkään mistään. Se oli melkein kaksi päivää kateissa kun Esa istui lattialla ja ihmetteli mihin se on voinut kadota, ja istuin hänen seurakseen lattialle ja käänsin päätäni tietokonetuolin suuntaan ja sanoin: "Täällä se on" ja aloin kaivamaan käsinojan juuressa olevaa koloa. Näin siellä vilauksen kiiltävää ja ajattelin että se on joku ruuvi tai muu, mutta kappas, sormus olikin siellä. Loppu hyvin kaikki hyvin, mutta nyt Esa on siis alkanut opettaa Foxylle etsimään sen sormuksen. Ja alku on lupaava. :) Foxy on jo pari kertaa löytänyt sormuksen helpoista piiloista, nostaa sen ja antaa Esalle! :)

I have tried to teach Foxy how to walk nicely in the leash. It's been hard with Opa, when I walk them alone, but now I've left Opa home and done the trip twice. Now I can treat her too, when she walks nicely. But it's not just the problem of walking, it's her behaviour, she's still really timid sometimes. For a while she might run and enjoy the walk, weather in the leash or free and then she starts glancing around like scared and stops once in a while. I think this too is a consequence of not taking her for a walk alone, but usually with Opa. When we're going to agility she's fine and this doesn't happen everytime she goes out alone, but often still. And it's been a long while we went with her alone. So I'm going to keep walking them separately and hope she will get more courageous and also walk nicely in the leash - as a result. :)

Esa is teaching Foxy a new trick of finding his engagement ring. :) He always fiddles it in his hand, until it drops and a few days ago he lost it for two days, until I found it inside the arm rest of the computer chair! So now he's training Foxy to find it. :) She's already managed to find it a couple of times from easy hides and give to Esa too. She's just a bit too hasty in sniffing around. I think this it better practice for her than finding for example treats, because when she knows it's something good, she just goes crazy and has no concentration at all. Now it's just a ring, not a tasty object, but she still has the motivation to find it, because she likes the game, but still wont' go crazy on it. And it's useful, too! :)