Eipä ollut kamera mukana tänään, mutta eka kerta oli sellaista entisen kertausta, eli eteen menoa. Ja hienosti meni eteen edelleen. Hieman minua aina huolestuttaa kun asetan koiraa lähtöön - sitä ei ollenkaan silloin kiinnosta mitä sille sanon. Se katselee muita koiria, nuuskuttaa maata, menee ehkä juuri ja juuri makuulle, mutta silloinkin vain katselee omiaan ja nuuskuttelee sinne tänne... Odota käskyn annettuani ja kun olen poistunut koiran luota sen kaikki huomio kiinnittyy kuitenkin minuun ja se ei odota muuta kuin käskyä päästä radalle. :) Ja sitten se on kuulolla siihen saakka kun on palkattu ja kehuttu. Mutta olisi kivaa saada se huomio jo ennen rataakin. Sukkapallolla jos peuhataan niin mikään muu ei kiinnosta, mutta silloin ei ehkä maahanmenotkaan onnistu niin helposti. No, tätä mietitään vielä. Siitä kuitenkin selvästi huomaa, että " ...lähdössä on maaaaaailman tylsintä olla!! Ja se maate menokin - Kyllä mä sen handlaan, älä muija vaahtoo! Mä meen kun oon ensin tsekannu tilanteen tuolla takavasemmalla, epäilyttävän näköinen terrieri saa vinkulelua... Jaa, mitäs tässä maassa on joskus ollut: ehkä sipaisu HK:n sinistä tai ehkä sittenkin nakkia ja tuosta on kulkenut rotikka - liekö sukua meidän Opalle, ehkä kaukaista, hieman mausteisempi tuoksu tällä ja narttukin se on ja entäs tämä sitten täällä maton alla... Ainii, se maatemeno.  Jos mä tässä samalla vaivihkaa nuuhkasen tuolta maton alta..."

Kaisa on oikein mukava ohjaaja ja eteen menon lisäksi harjoiteltiin "hyppykierrä" käskyä. Sitä ei olla oikeastaan vielä harjoiteltukaan, olen aina vain sanonut "tässä" kovasti sihisten, jos haluan koiran kääntyvän minuun päin enkä etenevän radalla. Minun hyppykierräni kuulosta lähinä "hypykierä":ltä tosi nopeesti suhistuna ja mietin vain siinä toistoa ottaessani, että mitähän tuollekin koiralle jää tästä sössötyksestä mieleen, mutta en sitten osannut sitä muuksikaan muuttaa. Tänään eteenmenossa se oli jo muutaman metrin edennyt puomin suuntaan, vaikka puomille meno oli meihin päin ihan nurin ja selvästi sinne menossa, kun "tässä" käsky tuli aivan liian myöhään. Hyvin sillä on tuo itsenäinen esteiden hakeminenkin päähän mennyt, tosin se aiheuttaa toisinaan myös itsenäistä esteiden suorittamista ja sitähän me ei haluta.

Mutta kumpi on tässä vaiheessa huonompi asia, se ettei osaa edetä vai se että on liian itsenäinen? Foxy ei ehkä ole aivan kumpaakaan, joten ihan hyvällä mallilla vielä on. Se vain pitäisi pitää hallussa myös radan suorittamisen jälkeen aina siihen saakka, kun hihna laitetaan kaulaan, ettei tulisi niitä omia päähän pälkähdyksiä tehdä joku este nyt kun se kerran tuossa on.

Tänään vain puolet porukasta oli koolla, joten päästiin tekemään harjoituksia monta ja vielä kerran monta kertaa. Meidän lisäksemme paikalla oli Sheltti Alma ja Borderterrieri, jonka nimeä en kuullut tai sitten en vain muista. Nana, Chanel ja Wendy olivat poissa. Meitä onkin siis yhteensä kuusi. Nyt meille annettiin vähän niin kuin läksyksikin itsenäisesti harjoitella tämän päiväisiä. :)