No niin, vähän rennompi aamu tänään. Koirat on käyneet lenkillä ja koiramme lehti luettu puoleksi. Harjoiteltiin Foxyn kanssa vähän näyttelykävelyä "hiiren" nahkan kanssa, hyvin menee. Illalla olisi vielä harjoitus agikisat kentällä, aateltiin että jos pikaseen käytäis yks rata.... :D En tiedä mitä siitä tulee, kun ei olla pitkään aikaan tehty oikein minkäänlaista rataa. Treeneissä on edetty tosi hissukseen ja harjoitellaan vieläkin sitä hypykierää ja sen lisäksi ollaan otettuu "takaa" käskyä. Pitäisi enemmän käydä omalla ajalla. Kepit muuten menee jo suihkimalla vallan, pitäisi saada sitä menoa videollekin. :)

Kisojen jälkeen sitten lähdetäänkin heti ajelemaan Sotkamon suuntaan. Tai jos Esa vaikuttaa liian väsyneeltä jätetään lähtö aamuun, mutta se menee sitten semmoiseksi hässäkäksi, puoli kahdentoista aikaan kun pitäisi kuitenkin olla jo Nurmeksessa ja nollakakonen ilmoittaa matka-ajaksi vajaat kuusi tuntia... Herätys olisi joskus puoli viiden aikaan, eikä sitä silloinkaan kovin pirteänä jaksa ajella!

Sunnuntaina on sitten Foxyn koitos taasen Joensuun Suvi-Kareliassa ja illaksi pitäisi ajella takaisin kotiin. Kylmiä säitä on luvattu koko maahan, joten pitää tosiaan ottaa lämmintä vaatetta, ehkä Foxyllekin. Ja entäs jos vielä sataa vettä... Ei ole luvattu, mutta eihän sitä voi tietää.

Aamulla Opa ja Foxy löysivät saman parhaan paikan ottaa ruokanokoset. Lämpimät säteet. :) Rommi oli koko ajan työntämässä nokkaa kameraan, ihme ettei yhtään ylimääräistä nokkaa kuvissa kuitenkaan ollut.


Rommillahan ei ole tapana ottaa minkäänlaisia nokosia, ellei se ole häkissä ja ovi ole kiinni. Eilen se taisi kerran laittaa makuulleen, kun se oli minun kanssa. Vau! Meillä siis lähinnä vuorotellaan niin, että joko minun kanssa on Foxy, tai sitten Rommi. Opa muutenkin viihtyy parhaiten makuuhuoneessa omassa punkassaan, joten se pitää samalla seuraa toiselle terriereistä. Kun Foxy on minun kanssa, se saattaa toisinaan käydä vikisemässä tuolin juurella seuraksi, mutta sitten laittaa nukkumaan. Herää kyllä jos alan tekemään jotain mielenkiintoisempaa. Kun Rommi on tässä se ravaa ees taas. Minulla on sille peti jalkojen juuressa jossa se käy välillä istumassa ja sitten se taas ravaa. Se menee katsomaan lintuja, nuuskuttelemaan höyheniä, etsimään villasukkia ja koluamaan nurkkia. Tosiaan, eilen se pisti minun seurassa kerran makuulle. Ehkä noin kymmeneksi sekunniksi. Pitkä aika Rommilta.

Foxyn kanssa kun ovat yhdessä, alkaa Rommi heti näykkimään Foxya. Foxy lähtee yleensä pois ja Rommi seuraa perässä kuono kiinni takapuolessa. Kun tuo neiti osaisi kerran sanoa sille, että riittää!! Mutta ei... Minä jos komennan, menee Foxy vain vaikeaksi ja Rommi jatkaa pian samoja touhuja. Kyllä ne silti ovat paljon yhdessäkin, se vain vaati vahtimista, illat me ollaan aina koko joukko olkkarissa, Foxy on sylissä ja Rommi rapsuteltavana. Opa omissa oloissaan. Päivisin kun joudun istumaan koneella, on pakko pitää osa toisaalla verkon takana. Saa nähdä miten kauan tätä vielä jatkuu... Milloin se ikinä rauhoittuu??

Ollaan me jo mietitty sitä äärimmäistä rauhoituskeinoakin, että kastroidaan Rommi. Sillä ei liiemmin ole sellaisia opittuja huonoja tapoja, minusta ei oikeastaan ollenkaan, joten niitä ei ehkä tulisikaan, jos toimitaan ajoissa. Toiveissa olisi kuitenkin saada tuommoinen ylimääräinen rauhattomuus ja kierroksilla käyminen pois tai ainakin vähemmäksi. Ja saataisiin ainakin eliminoitua mahdollisuus vahinkopennuista. Näyttelyissähän me ei sitä käytetä, vaikka välillä sekin ajatus kangasteli mielessä, mutta että 43cm... Joo, ei. Keskitytään nyt vain tuohon meidän isoon narttuun. ;)

Ja ollaan me mietitty sitäkin että mitä tuli tehtyä, kun Rommi otettiin... Mutta kyllä se tästä. On ne kaikki kuitenkin kultaisia luonteita. Ja vähän aikaahan tässä on vasta mennyt, ei ihan kuukauttakaan. :)