Soneralla ei ole aivan pelittänyt täysillä nyt viime päivien aikana, eikä nettiin pääse aina kun haluaa. Tulee vain aina mieleen, että katsonpa senkin nyt - jaa, enpäs katsokaan, tai lähetäkään tai luekaan. Kaikkeen sitä oppiikin niin riippuvaiseksi...

Eipä sitten mentykään Foxyn kanssa epiksiin. Autoon noustessaan jossain vaiheessa teloi tassunsa niin, että kannuksen kynsi oli revennyt lähestulkoon irti. Koira ei sanonut mitään enkä huomannut mitään ennenkuin olin nostamassa sitä syliin ja veripisara tippui housuille. Olin siis laiska, enkä ollut jaksanut laittaa häkkiä pystyyn takaosaan vaan otin Foxyn etupenkille ja työnsin lattialle, kun se nousi tuolille ja siis jossain siinä välissä kun se hyppäsi autoon ja lattialle, se on onnistunut kyntensä satuttamaan.

P tuli ystävällisesti illasta käymään ja katsomaan kynttä ja totesi vain, että pois se pitää ottaa - pyysi pihtejä ja pitämään koiraa päästä kiinni. Ja kas vain, siinäpä se sitten olikin P:n kädessä koko kynsi. Nyt pitää vain pyrkiä pitämään oikein puhtaana ja suihkutella useasti päivässä niin se siitä paranee. Foxy ei sitä oikeastaan huomaakaan, ei se sitä nuole, eikä nilkuta, välillä nostaa tassun ylös vaikka odotellessaan jotain, mutta Rommin kanssa ne peuhasi samaan malliin kuin aina ennenkin tuossa metsässä. En tiedä pitäisikö se käyttää erikseen ulkona ettei menisi niin villeilyksi, mutta tokkopa vain, se ei kuitenkaan menoa haittaa se pipi, eikä askeltamista.

Että eiköhän me tästä parannuta! :)