Käytiin tänään kävelyllä agilitykentällä. Vähän tutustumassa tuleviin kuvioihin. Siellä oli mölliharkat menossa, tai ainakin kovin mölliltä se näytti :) Kovasti siellä oli haukkuvia koiria ja ne oli melko jänskiä, mutta niihinkin totuttiin kun oltiin jonkin aikaa. Kuljettiin matkalla hautausmaan ohi ja ihmisten ohitus meni jo paljon paremmin.

Nyt illalla on sitten taas oltu villissään... Naapurin poika oli harjoittelemassa hyppyjä potkulautansa kanssa je sekös vasta oli jännää!! Kimmo tuli sitten aidan taakse tervehtimään mutta Foxypa ei uskaltanutkaan mennä luokse vaan alkoi ärrimurramaan, tuhisemaan, haukahtelemaan ja juoksemaan villisti pihaa ympäri. Kimmoakin vähän pelotti semmoinen! Menin sitten itse Kimmon luokse ja neiti uskalsi tulla vähän lähemmäksi. Opakin kiinnostui moisesta mekkalasta ja tuli siihen vinkumaan ja silloin Foxykin uskalsi tulla ihan kädelle saakka. Ei muuten paljon ärise tai hauku. Imurille jos se tulee liian likelle.

Kimmon kanssa harjoittelivat noutamista. Se osaa jo tosi hyvin! Käteen se ei vielä osaa palloa kuitenkaan tuoda, vaan nakkaa sen vain maahan. Ymmärtää myös hae käskyn, jos pallo jää matkan varrelle ja pyytää sitä hakemaan sen lähemmäksi. Taitaa tykätä tuosta hakemisesta...

We visited the agility field again today, there was a beginners practice going on, and people were smiling at us so encouragingly, that we decided to say hi. I got to talk with the husband of the woman who is going to guide the puppy group beginning in August. They themselves are also going to bring a 4 months old Australian sheperd. The puppy group is going to include some bascis of agility too. So exciting! :) I'm sure Foxy will enjoy as much as I - well, supposedly even more. :)

The barking dogs were scary once again, but she got used to them quickly and even said hello to the one barking the most. She is really good natured, I think, and most of the time acts like a puppy, when greeting other dogs - that is; she knows how to give in to a bigger or older dog. But she does a lot of jumping on other dogs faces and when playing - on their backs too. Seems like some kind of attempt of domination, or maybe just play...?

Neighbour's son was playing with his scooter (with which you use your feet to get it moving) and made rather much noise. Foxy thought that very exciting and ended up running around the yard and growling and even barking at the boy when he got closer. When Opa came to see what was going on, she calmed down and went to greet him. Afterwards I let them play fetch and she did quite well, even with a stranger. :) It seems like she really likes that play... :)

Tässä vielä aivan ihastuttava kuva Foxysta ja Opasta Carinan ottamana. :) Kuten tarkkasilmäiset näkevätkin, korvakolikot on taas muotia... Here a lovely picture of Opa and Foxy. As you can see, the taped coins in the ears are fashion again... (She doesn't even try to take them off.)