torstai, 25. lokakuu 2007
Korvajuttuja
Meillä oli Foxyn korvat teipattuna viime viikon keskiviikosta maanantaihin, sillä perinteisellä leuan ali -menetelmällä. No ne näytti sen jälkeen aika lailla tältä:
Ja tuossa kuvassa se vain iskee silmää! Noin puolet ajasta ne on suht hyvin taittuneena, niin että kuitenkin vajaa sentti taitoksesta on päälaen yläpuolella. Eilen teippasin ne taas, ihan omalla menetelmälläni, kolikoiden kanssa. Nyt on siirrytty jo 20 senttisiin... Idea on se, että korva taittuu oikealta kohdalta, eikä käänny niin herkästi ympäri eikä myöskään kopsu päähän kun koira ravistelee itseään, kolikot on asetettu sen verran ylös. Teippaus leuan ali tuntui ärsyttävän korvia niin, että korvanlehti punertui. Tässä kuvia uudesta tyylistä:
Juu... hampaathan on siis vaihtuneet jo ajat sitten. Korvat vain eivät ole vielä "rustottuneet" kunnolla, (Vaikka voihan olla, ettei ne ikinä tuon enempää kovetukaan, sitten ei tästä kaikesta ole mitään hyötyä.) joten elän vielä toivossa. Aina päätän, että nyt saa jo olla, mutta kun ne korvat sitten taas nousee, en voi olla toimimatta... Harmittaisi vain, jos kaikki on korvista kiinni näyttelyissä.
As you might have noticed, this posting has been about her ears... Still not settled well, but there should be a possibility that they yet do, so I haven't given up. :) From the pictures above you can see the way her ears are taped at the moment, with coins - it bends the ear from the right place. It can also be, that her ears are just too light and small to get any better than they already are, but because her ears are not yet hardened - they are still very soft and bendable, they might not yet be settled into their final position. I just woudn't want those great expectations of her show career to collapse because of the ears...
But I should be cleaning the house at the moment, so I go. Here one photo of Opa the Great. The shooting angle and the lighting gives the impression that he's bigger than Esa and the armchair, who silently lay in his shadow...
Kommentit