Rommi revitteli jo eilen illalla pitkin pihamaata Foxyn kanssa. Kerrankin Foxylla oli hauskaa, kun toinen ei saanut kiinni ;) En tiedä olisiko se saanut vielä juosta, mutta kun tuntui kerran olevan hauskaa ja mitenpä ne pysäytät? Ehkä olisi pitänyt viedä hihnassa ulos...

No, tänään ei ole havaittavissa merkkejä toipumisesta, koska ilmeisesti se tapahtui täysin yön aikana. Eli Rommi on täsmälleen oma itsensä. Potilas sai pienen palkinnon ja on saanut nakella vanhaa työrukkasta ihan onnessaan. Foxykaan ei ole yrittänyt sitä viedä. Kyllä sitä tuli eilen paijattua, kun toinen oli niin reppana. Ei ollut mennyt varmaan kahta tuntia leikkauksesta kun se halusi jo nousta (hoippua) ylös ja lähteä pihalle. Foxy leikki kävyllä ja Rommi lepäili minun sylissäni. Aikansa Foxya seurattuaan se nousi siitä ja hoiperteli mutkan kautta Foxyn luo, Foxy oli hieman hämääntynyt tästä etanamaisesta käytöksestä niinpä Rommi sai napattua kävyn Foxylta. Ilmeisesti vaati aika paljon, koska sen jälkeen se ei enää jaksanut purra sitä vaan jäi loikomaan nurmelle käpy suussaan. Kannoin se sisälle ja koetin ottaa käpyä pois, mutta eihän se irronnut. Siinä se sitten nukkui käpy suussaan vaikka kuinka kauan.

Pissaisilta peitoiltakin vältyttiin, kerran tuli vähän lattialle, mutta muuten hienosti ulos saakka. Ja nyt ei tosiaan muutosta huomaa. Pallit ovat kasvaneet takaisin ja loppuhyvin kaikki hyvin. Kasvamisella tarkoitan sitä, että ne keräävät alussa nestettä ja näyttää siltä niin kuin mitään ei olisi pois otettukaan (ehei, kyllä minä näin!) mutta kuivuvat sitten ajan kanssa kokoon. Tällä vauhdilla päästään hyvinkin vähintään katseluoppilaiksi ensi viikon treeneihin, kun eilen jäi välistä. Ja jos taas mennään niitä 10cm hyppyjä, niin eiköhän se Rommi nekin voi kävellä. :)