En ole pitkästä aikaa kertonutkaan Rommin edistymisestä elämän polulla. Muutoksia tosin ei ole ehkä hurjasti tapahtunutkaan, mutta ehkäpä haluatte siltikin kuulla entisen toistoa? ;)

• Rommilta on jääneet nylpytys-hommat kokonaan pois. Siis tyynyn, peiton jne. Foxya se saattaa joskus lenkillä unohtua nylpyttämään, mutta sen uskoisin olevan vain jotain leikkihommaa, sitä paitsi Foxy häätää sen aika äkkiä eikä se nouse uudestaan. Nytkään Foxyn juoksujen alettua ei nylpytys ole lisääntynyt.

• Se on rauhoittunut vieraiden seurassa. Tervehtiminen on edelleen hyvin aggressiivista hyppimistä ja näykkimistäkin, mutta kun se löytää suuhunsa jonkin kivan esineen, kengän tai luun se pian rauhoittuuu huomattavasti, tulee rapsuteltavaksi ja tyytyy osaansaa lattialla eikä pyri koko ajan syliin.

• Se on myös rauhoittunut vieraisilla, tosin käy hyvin paljon edelleen kierroksilla, mutta kuitenkin, parempaan päin, kun ajattelee miten vähän Rommi käy vieraissa paikoissa. Siinä meidän olisi vähän parannettavaa. Kaupungilla Rommi kulkee hienosti, sen sijaan esim. koiranäyttelyissä meno on ihan kamalaa.

Nyt jäädään sitten seuraamaan juoksujen aiheuttamaan villiä, onko sitä tulossa vai ei. Kesällähän se vinkui ja läähätti läpi koko juoksujen ja pisti peitot mykkyrälle aina tilaisuuden saadessaan. Nyt ei mitään tuollaista ole ainakaan vielä ollut havaittavissa.

Lisan kanssa tulee toimeen yllättävän hyvin, tosin välillä tuntuu hoksaavan että yök, sehän onkin pentu, murisee sille ja luikkii vähin äänin pois. Leikin temmellyksessä saattaa muutaman kerran ottaa liiankin kovaa, mutta Lisa ei ole siitä moksiskaan ja se on aina ollut vain leikkiä. Pihalla on pari kertaa koettanut tervehtiä Lisaa Rommi-torpedona, missä saattaisi käydä pahemminkin, mutta kiellosta jarruttanut juuri ennen pentua tai loikannut yli ja aiheuttanut minulle pahemman laatuisia tykytyksiä. Piha on ollut meillä Rommin tulon jälkeen sellaista no-mans-landia; juokse tai tule liiskatuksi -tyyliin, kun sisällä ei ole ollut lupa temmeltää. Paitsi nyt kun Lisa on talossa, eihän pennulta voi kieltää leikkiä.

Että kaise tuossa menee. :) Tänä aamuna säikäytti minut herättämällä niin, että karvanaama oli sentin päässä omastani ja päästeli tuota Rommille ominaista "röh-röh-röh" -ääntä. Silmät avattuni lipaisi nenän päästä ja lähti pois. Foxy ei ole ollenkaan hyvä herättelijä, se kun vain nukkuisi mieluusti vähän pidempään.